Julkisuudessa esillä ollut esitys siitä, että ylioppilaskirjoituksilla ryhdyttäisiin korvaamaan pääsykokeita antaa aihetta muutamiin huomioihin. Kyseessä on erittäin merkittävä koulutuspoliittinen uudistus, jossa joudutaan pohtimaan myös lukion tehtävää poikkeuksellisen perusteellisesti.
Miksi lukiota käydään? Onko kyseessä aidosti yleissivistävä oppilaitos, vai valmennuskoneisto pääsykokeiksi muuttuvia ylioppilaskirjoituksia varten? Omien lukiolaisteni kanssa olemme keskustelleet asiasta, ja monet kokevat lukion perustehtävän muuttuvan huomattavasti. Jo lukion alusta saakka on mietittävä, mitkä ovat "tärkeitä" aineita, ja mitkä eivät ole sitä. Toki näin on ollut nykyisinkin, ainakin jossakin määrin, mutta nyt tilanne epäilemättä muuttuu. On selvää, että uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan myös lukiolaisten kurssivalintoihin. Näin joidenkin aineiden opettajien työllisyys tulee paranemaan, toisten heikkemään. Näin siis koulutuspolitiikka kohtaa jälleen edunvalvonnan. Lisäksi lukion opinto-ohjaajien työmäärä tulee kasvamaan, ja näin tulee tapahtumaan myös lukion ryhmänohjaajien kohdalla.
Olemme siis jälleen tilanteessa, jossa koulutuspoliittiset uudistukset ovat lisäämässä lukion opettajien työmäärää ja vastuuta. Lukion opettajat eivät ole saaneet korvausta edellisestäkään "kierroksesta" (edellinen ylioppilaskirjoitusuudistus), ja ovat syystäkin huolissaan. Missä viipyvät ansaitut korvaukset lisätöistä?
Uudistuksella on oikealla tavalla hoidettuna varmasti myös myönteisiä vaikutuksia. On kuitenkin syytä pohtia, onko niitä tarpeeksi, jotta perusteet toimenpiteelle ovat riittäviä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti