Vielä muutama sana veroista, joita maksamme. Suomessa on yksi Euroopan korkeimmista kokonaisveroasteista, ja minusta se saa kyllä riittää toimivien palvelujen tuottamiseen. Olen seurannut huolella viime päivien puheenjohtajatenttejä YLE:llä, ja ihmettelen, miksi tietyt puolueet haluavat yhä vain kiristää verostusta. Usein nämä veronkiristykset pyritään esittämään hyvin erikoisella tavalla. Esimerkiksi ajatus siitä, että yrittäjät kannattavat verotuksen kiristämistä, koska heidän lapsensa saavat siten paremman koulutuksen. Onkohan tätä kysytty yrittäjiltä itseltään? Tai sitten se, että työn verotusta ei kiristetä, mutta kiinteistöveroa voidaan kiristää. Näin muka työnteon kannattaminen ei heikenny entisestään. Onko asia näin? Minusta ei ole, sillä työllä tehdystä palkastahan ne kiinteistöverot maksetaan, jolloin lopputulos on aivan sama. Teet enemmän töitä, mutta enempää ei jää omaan käyttöön. Minusta tämän on jo aika riittää.
lauantai 29. toukokuuta 2021
torstai 20. toukokuuta 2021
Parempia aikoja odotellessa
Kirjoitan tätä aikana, joka on poikkeuksellinen. Pandemia on tuonut myös suomalaisten arkielämään aivan uudenlaisia haasteita ja epävarmuutta tulevaisuudesta. On todella valitettavaa, että maassamme joudutaan edelleen korkeita tartuntalukuja ja terveydenhuollon resursseja kuluu koronanpotiladen hoitoon jonojen kasvaessa muilla avun tarvitsijoilla. Onneksi kuitenkin tämänpäiväisten tietojen mukaan vain 11 % suomalaisista harkitsee vakavasti, että jättäisi rokotuksen ottamatta. Tässä on siis mahdollisuudet sille, että paremmat ajat ovat tulossa.
Kun tartuntatilanne on lopulta saatu hallintaan, huomio
keskittyy jälleen kuntien päätöksenteossakin jokapäiväisiin asioihin. Oman
kotikunnan talous on pidettävä tasapainossa. Tähän on kyettävä nostamatta
kuntalaisten verorasitusta enää yhtään. Espoolaisia huolestuttavat
ruuhkamaksujen kaltaiset ”piiloverot”, joita suunnitellaan nostamaan jälleen
kerran liikkumisen kustannuksia. Pysäköinti on tehty maksulliseksi suuressa osassa Espoota. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa tieliikenteen
kustannuksista jo nyt yli puolet on erilaisia veroja. Kuulostaako hyvältä? Myös
kiinteistöveron korottamista nostetaan esille koko ajan, vaikka jo nyt
asumisesta joudutaan maksamaan todella paljon. Kiinteistövero nostaa asumisen
kustannuksia myös välillisesti esimerkiksi asumistukimenojen kasvuna.
Kuulostaako hyvältä? Espoon kunnallisveroprosentti on onneksi pystytty pitämään
maltillisena. Tämä on tärkeää siksi, että kotikaupunkimme houkuttelevuutta
asuinkuntana ja yritysten kotipaikkana tulee lisätä – nythän suunta vaikuttaa
huolestuttavalta.
Lapsille ja nuorille on tarjottava hyvät eväät
tulevaisuuteen. Koulu kasvattaa sivistyneitä kansalaisia. Sivistys lähtee varhaiskasvatuksesta ja
kouluista. Hyvä koulu lähtee siitä, että niin oppilaiden kuin opettajienkin
työolot ovat kunnossa. Espoolaisten opettajien on voitava kokea, että kaupunki
on hyvä työnantaja. Se tarkoittaa terveellisiä koulurakennuksia ja sellaisia
opetusvälineitä, joita uudet opetussuunnitelmat edellyttävät - sekä koulutusta
niiden käyttöön. Unohtamatta sopivan kokoisia opetusryhmiä ja koulujen
turvallisuutta. Näissä asioissa ratkaisevia eivät ole valtavat lisämenot
tai kauniit otsikot. Myöskään pakko ei ole hyvä motivaattori. Nykyisen
hallituksen tekemä oppivelvollisuuden pidennys ja maksuton toinen aste ovat
juuri tällaisia ”kauniita otsikoita”. Kyseessä ovat arviolta 129 miljoonan
euron lisäkustannukset vuodessa. Eli yli miljardi euroa vuosikymmenen loppuun
mennessä. Näistä rahoista suuri osa tulee menemään hukkaan. Opetusministerimme
on useaan kertaan luvannut, että kulut korvataan kunnille täysimääräisesti.
Mistäköhän johtuu, että tehtyjen kyselyjen mukaan yli 90% Suomen rehtoreista ei
usko tähän lupaukseen? En usko siihen itsekään. Vaikka tämä toteutuisikin
lyhyellä tähtäimellä, pidemmässä tarkastelussa kyseessä on perusopetukseen
kohdistuva kustannusten leikkaaminen, koska jostakin rahat on otettava. Eli
juuri se asia, josta edellinen hallitus pidättäytyi. Siksi Kokoomus on
esittänyt, että tukea pitää kohdentaa sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan:
syrjäytymisen ehkäisemiseen jo peruskoulussa ja niiden toisen asteen
opiskelijoiden tukemiseen, jotka oikeasti sitä tarvitsevat.
Parempia aikoja siis saadaan odotella monella rintamalla.
tiistai 18. toukokuuta 2021
Kaipaammeko lisää veroja?
Nyt kun eri vaalikoneisiin pääsee tutustumaan, on helppo
havaita, että me kokoomuslaiset emme ole innostuneita verotuksen
kiristämisestä. Se ei merkitse sitä, että emme haluaisi parantaa yhteiskunnan
palveluita tai että kannattaisimme leikkauksia kuntien toimintaan. Asia on
juuri päinvastoin. Itse näen niin, että yhteiskunnan voimavarat tulee kohdentaa
oikein eikä tuhlata rahaa esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen
kaltaisiin lisämenoihin, joiden vaikuttavuudesta ei kyetä esittämään muita kuin
hyvin heikosti perusteltuja olettamuksia.
Vasemmistopuolueet, joihin
valitettavasti täytyy nykyisin lukea myös Vihreät, edustavat toisentyyppistä
linjaa. Vaikka verorasituksemme on jo nyt yksi Euroopan korkeimmista, niin
lisää pitäisi kerätä. Minusta tämä linja ei ole kestävä. Korkea
ansiotuloverotus, varsinkin keskituloisillakin jo karmea marginaalivero,
heikentävät työmotivaatiota. Miksi hakeutua vaativampiin tehtäviin ja tehdä
ylitöitä, jos veroihin menee yli puolet lisäansioista? Kunnallisveron
korottamisella on samat haitalliset vaikutukset.
Yksi ikävimpiä piirteitä
vasemmistolaisessa veropolitiikassa on halu nostaa kiinteistöveroa. Kun se on
luonteeltaan tasavero, vaikutta se sitä raskaammin, mitä pienituloisempi
veronmaksaja on. Toisaalta se vaikuttaa myös vuokriin ja sitä kautta kierre
jatkuu asumistukimenojen kasvuna – nekin ovat jo miljardiluokkaa. Minusta ei
myöskään ole oikein, että esimerkiksi lintuvaaralainen eläkeläinen, jopa rintamamies,
joka asuu itse rakentamassaan talossa, joutuu ahtaalle korkean kiinteistöveron
takia. Uskomattomin idea, johon olen törmännyt facebook-keskusteluissa liittyi
juuri tähän. Eräs sivujeni lukija esitti, että valtio voisi lainata
kiinteistöveroon kuluvat rahat, jotka myöhemmin perikunta sitten maksaisi
perinnöstään. Samassa keskustelussa esiintyi myös ajatus, että kiinteistön
oletettua arvonnousua pitäisi verottaa jo ennakolta. Tätäkö todella haluamme –
minä en halua.
Emme tarvitse veronkorotuksia
kuntaveroon emmekä kiinteistöveroon. Tämä on selkeä kantani. Emmekä myöskään
ruuhkamaksujen kaltaisia uusia ”piiloveroja”.