Viime viikon Helsingin Sanomissa julkaistiin uutinen OAJ:n puheenjohtajavalinnasta. Uutisoinnissa kuvailtiin ehdokkaita sangen niukasti, mutta huomio kiinnittyi siihen, että "eräiden arvioiden mukaan Kangas ja Luukkainen ovat suosikkeja, Lempiäinen ja Koppanen enemmän haastajia". On vaikea arvioida, mistä lähteestä väittämä on peräisin, ja mitkä tahot ovat noita "eräiden arvioiden" esittäjiä. Yksilöimättömiä lähteitä ei kuitenkaan missään asiassa voi pitää luotettavina. Enintään niillä voidaan ajatella olevan jonkinlainen mielipidettä muokkaava vaikutus, joskin vähäinen sellainen.
Valinnan tekevät OAJ:n valtuutetut, joilla toivottavasti on riittävästi mahdollisuuksia perehtyä ehdokkaitten ajatuksiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, esimerkiksi esiintymiskykyyn. Itselleni sopii haastajan asema hyvin, mutta ottavatko muut ehdokkaat haasteen vastaan? Olin odottanut, että huhtikuussa käydään vilkasta keskustelua ehdokkaitten kesken puheenjohtajuudesta, edunvalvonnasta, koulutuspolitiikasta ja OAJ:n tulevaisuudesta. Luulisi olevan loogista, että jos ehdokas on innostunut tulevasta mahdollisesta tehtävästään, hän olisi tässä keskustelussa aktiivinen ja haluaisi ottaa asioihin kantaa. Mutta mitenkä onkaan käynyt?
Nykyaikana keskustelua käydään blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Tähän ovat ehdokkaista osallistuneet käytännössä vain minä ja Olli Luukkainen. Kaksi muuta ehdokasta on mitä ilmeisimmin linnoittautunut kannattajajoukkojensa taakse, ainakin heidän blogejaan on turha seurata, koska uusia kirjoituksia niihin ei ilmesty. Jos olen haastaja, täytyy todeta, että vain yksi toinen ehdokas näyttää ottavan haasteen vastaan ottamalla julkisesti kantaa esille nostamiini teemoihin.
Maaliskuussa kiertäneistä kannattajalistoista voi toki pyrkiä tekemään johtopäätöksiä. Valtuutettuja, jotka äänestävät puheenjohtajasta, ei niiltä löydy suuria määriä. Erittäin moni on kertonut edelleen harkitsevansa, ketä äänestää. Nyt on siis oikea aika haastaa myös valtuutetut: tutustukaa ehdokkaisiin avoimin mielin ja tehkää henkilökohtainen, oma ratkaisunne!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oletko, Pekka, oikeasti sitä mieltä, että OAJ:n puheenjohtajaa valittaessa keskeisimpiä kri-teereitä on se, kuinka aktiivisesti hän kirjoittaa ja kommentoi sosiaalisessa mediassa? Tai ottaa kantaa kaikkeen mahdolliseen?
VastaaPoistaYmmärrän, että sinun kannattaa kiinnittää tähän huomiota taktisista syistä, onhan omia näyttöjäsi vaativista edunvalvontatehtävistä melko ohuesti. Mutta todellinen edunvalvontatyö (laajasti katsoen!) tehdään kyllä muilla areenoilla, kuin facebookin tai twitterin kaltaisessa sisäpiirissä. Tai blogeissa.
Puheenjohtajan valinnan kannalta keskeiset vaikuttamiskyvyt liittyvät palkkaedunvalvontaan, laajempaan työsuhteen ehtojen edunvalvontaan sekä koulutuspoliittiseen edunvalvontaan ja järjestöpolitiikan osaamiseen. Tämä työ tehdään kyllä muilla foorumeilla.
Vastuullisessa asemassa oleva puheenjohtaja (Päivi) tai neuvottelujohtaja (Risto) eivät voi luvata mitä tahansa, koska edustavat ja edistävät nykyisessä roolissaan - mikä jatkuu siinäkin tilanteessa, etteivät tule valittua - demokraattisesti valittuina suurempien joukkojen ajatuksia ja tavoitteita. Eivät voi puhua mitä sattuu.
Takamatkalta lähtevä haastaja voi aina lupailla vaikka mitä, koska ei ole pelkoa, että joutuu lunastamaan lupauksiaan. Näinhän tekevät politiikassa mm. perussuomalaiset ym. populistiset liikkeet.
Olli kirjoittaa kaikesta mahdollisesta, mutta jos luet tarkkaan hänen kirjoituksiaan, niissäkään ei luvata mitään. Ne ovat taitavia julistuksia, joissa ei ole paljoakaan konkretiaa. Niillä halutaan luoda mielikuvaa, että kaikki alueet ovat hallinnassa. Mutta mistään yksityiskohdasta ei sanota mitään sellaista, mistä voi joutua vastaamaan uudessa tehtävässään. Vain palkkapoliittisen edunvalvonnan ja koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiivistämisajatus on konkretiaa lähentelevä kaikilla ehdokkailla. Miten se tehdään käytännössä?
Kaksi lyhyemmän aikaa OAJ:n keskeisissä tehtävissä ollutta ehdokasta perustatte mielikuvamainontaan liittyviin puheisiin, kaksi muuta luottavat vankkoihin, vuosien kuluessa annettuihin näyttöihin.
Uskon, että vastuullisille OAJ:n valtuuston päättäjille näytöt painavat enemmin kuin mielikuviin iskostetut löyhät puheet.
Jännä puheenvuoro. Onko Riston kannatusjoukko paniikissa?
VastaaPoistaEi ole, Martti
VastaaPoistaPuheenvuoro on omani, ei minkään joukon.
Keskustelu syntyy eri näkökulmista - ei hymiöistä.
Tässä aineksia keskusteluun.
Mielestäni olen luvannut erittäin realistisia, hyviä asioita, en todellakaan "vaikka mitä", kuten Petri Kääriäinen esittää. Tulen näitä lupauksiani jatkossakin esittelemään tässä blogissani.
VastaaPoistaViittaus populismiin kuulostaa itseeni liitettynä aika erikoiselta, koska populismin määritelmä ainakin politiikassa on "kansankiihotus". Ei kai asiallinen keskustelu ja muittenkin ehdokkaiden haastaminen siihen voi populismiin verrattavaa olla?
OAJ:n tulevan puheenjohtajan täytyy näkyä useissa medioissa nyt ja tulevaisuudessa, mitä enemmän sitä parempi. Blogit, facebookit ja twitterit ovat tätä päivää, eikä niiden merkitystä voi väheksyä. Puheenjohtaja koetaan kovin etäiseksi, jos hän ei näy eri foorumeilla. Vaikutetaan olemalla läsnä ja luomalla mielikuvia.
VastaaPoistaJoillakin tuntuu unohtuvan se, että nyt haetaan OAJ:n puheenjohtajaa, joka toimii järjestön keulakuvana ja suuren yksikön johtajana, eikä vain ja ainoastaan kokenutta neuvottelijaa.
On todellakin erikoista, millaista hiljaiseloa kaksi ehdokasta eri medioissa elelee.