Huomenna varsinainen vaalipäivä!

Vaalikampanja alkaa olla käyty. Nämä ovat olleet hienoja viikkoja. Monien ihmisten kanssa on syntynyt ajatustenvaihtoa politiikasta ja ennen kaikkea tietysti Espoon asioista. Hyvää palautetta on tullut nyt, kun ulkona on päästy puhumaan kaupunkilaisten kanssa kasvotusten.

Olen saanut havaita, että monet keskeiset arvoni ovat sellaisia, että niitä kannatetaan. Puhtaampi tulevaisuus ja energia, vähäpäästöinen liikenne, luonnon arvostaminen ja myöskin lähiluontokohteitten säilyttäminen ovat asioita, joita harva vastustaa. Omasta luonto- ja erityisesti lintuharrastuksestani on ollut mukava jutella. Aikanaan harrastin paljon luonnonvalokuvausta ja nyt huomaan olevani siitä taas erityisen innostunut. Kestävän kehityksen korostaminen on yksi Kokoomuksen keskeisiä arvoja, siksi tässä porukassa on hyvä olla.

Kouluasiat ovat tietysti ammattini vuoksi minulle tärkeitä. Onneksi Espoo ei ole lähtenyt koulutusleikkausten tielle ja opetusta on tarjolla yli valtakunnallisen minimin. Meillä on laadukasta tarjontaa kaikkiin ikävaiheisiin aina yliopisto-opintoihin saakka.

Rakentaminen ja kaavoittaminen jakavat puolueita selvästi. Minä olen tyytyväinen siihen, että Kokoomus antaa ihmisille mahdollisuuksia valita asumismuodon omien tarpeittensa mukaan. Tarvitsemme tiiviitä keskusta-alueita, mutta myöskin realistisen mahdollisuuden omakotiasumiseen - siinä asiassa kaikki puolueet eivät ole samalla linjalla. Toinen keskeinen ero liittyy verotukseen, jota myöskin varsinkin vasemmistopuolueet ja Vihreät ovat halukkaita kiristämään entisestään. Tosiasiassa verotus on kuitenkin jo sillä tasolla, että sitä tietä en halua lähteä kulkemaan. Kolmas asia liittyy liikenteeseen. Tarvitsemme sujuvaa joukkoliikennettä, mutta myös omia autoja tarvitaan. Siksi kaikenlainen liikenteen vaikeuttaminen puhumattakaan ns. ruuhkamaksuista ei ole minun mieleeni. Sujuva liikenne on myöskin liikenneturvallisuutta parantava tekijä.

Kun me kaikki vanhenemme jossain vaiheessa, on selvää, että sivistynyt kaupunki turvaa myös arvokkaan vanhuuden ja hoivapalvelut, kun niiden aika on. Ikävä kyllä sote-uudistus muodostaa tässä asiassa suuren riskin - miksi käytetään valtavat summat rahaa hallintoon eikä ihmisten auttamiseen ja hoitoon - sitä en toistaiseksi ymmärrä.

Kiitos kaikille tukijoilleni ja kanssaehdokkaille unohtumattomista viikoista!

Konservativisuudesta

 Käytiin tänä aamuna mielenkiintoista keskustelua konservatiivisuudesta, kun jotkut äänestäjät mieltävät jotkut Kokoomuksen ehdokkaat "liian konservatiivisiksi". Mutta mitä konservatiivisuus (konservatismi) tarkoittaa? Kantasanahan on englannin kielen conservare, joka tarkoittaa jonkin säilyttämistä ennallaan. Tuskin kukaan meistä ehdokkaista tuolla määrittelyllä on konservatiivinen. Asia on nimittäin niin, että menneisyydessä on toki paljonkin säilyttämisen arvoista, mutta ei kaikki. Maailma muuttuu ja monessa suhteessa emme kaipaa mennyttä aikaa. On kuitenkin arvoja, jotka ovat säilyttämisen arvoisia: inhimillisyys, toisten kunnioittaminen, sivistynyt kielenkäyttö ja humanismin perinne ylipäätään. Konservatiiviseen politiikkaan liitetään myös yleensä valtion ja koko yhteiskunnan liiallisen holhouksen minimoiminen. Juuri tässä asiassa Kokoomus erottuu edukseen kun verrataan vasemmistopuolueitten ja Vihreitten ajatteluun. Minä en esimerkiksi halua, että jos tarvitsen terveydenhuoltopalveluja minulla on muitakin vaihtoehtoja kuin yhteiskunnan osoittama yksi ainoa paikka, jonne voin asettua jonoon.

Asukkaiden Espoo

Facebookin Asukkaiden Espoo -sivulla käydään keskustelua kaupunkimme vastuusta ympäristöasioista tärkeimmässä. MInä näen asian niin, että Espoolla on vastuu ilmastoasioista ihan samalla tahansa kuin millä tahansa kaupungilla maailmassa. Eikä useimmilla puolueilla ole Espoossa mitään ongelmaa tunnustaa tätä tosiasiaa. Ja sitä kohti suuren enemmistön päätöksillä myös edetään. Yksityiskohdista toki ollaan eri mieltä. Esimerkiksi liikkumisen tekeminen vaikeaksi omilla autoilla on täysin väärä linja, sen sijaan liikenteen kehittäminen päästöttömäksi on oikea linja. Sen ovat myös markkinavoimat tunnistaneet ja uusia täyssähköautoja rekisteröitiin toukokuussa jo enemmän kuin dieselautoja. Viheralueiden säilyttämistäkin tuntuvat eniten vaativan monissa paikoissa eniten kokoomuslaiset ehdokkaat. Eli kyllä isoimissa puolueissa mennään pääsääntöisesti samaan suuntaan. Vihreitten kanssa olen eniten eri mieltä rakennus- ja kaavoituspolitiikasta. Monet meistä haluvat asua pientaloissa, vihreät taas tekevät sen vaikeaksi monilla toimillaan, harmi kyllä.

Lintuvaaralaisten asioita

 Osallistuin hetki sitten päättyneeseen Leppävaara-seuran asukastilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suur-Leppävaaran alueen kaavoitusta ja kehittämistä. Toin esille joitakin meitä lintuvaaralaisia koskevia asioita, joista uskon monien, ellei useimpien olevan samaa mieltä kanssani. Emme kaipaa alueellemme enää yhtään lisää läpiajoliikennettä. Siksi mielestäni Leppävaaran keskustan suunnittelun laittaminen uuteen valmisteluun oli hyvä päätös, sillä Lintuvaarantien katkaisu Turuntien nykyisen liittymän kohdalta olisi varmasti ohjannut huomattavan määrän lisää läpiajoliikennettä Pikkulinnunreitille (jonka ongelmista täälläkin on aiemmin keskusteltu). Liikenteellä on nimittäin sisäänrakennettu taipumus ohjautua sinne, missä se koetaan sujuvaksi, vaikka ajansäästö olisikin olematon. Samasta syystä kysyin Leppävaaran alueen projektinjohtaja Mika Rantalalta, mikä on tilanne Lintulaaksontien jatkon tilanne. Sehän on suunniteltu varsin massiivisena väylänä Helmipöllönmäestä Vihdintielle.

Tätä Lintulaaksontien suunnittelua meidän on nyt seurattava tarkkaan. Asiassa on kuulemma meneillään luontoarvojen selvitys koskien jäljellä olevaa metsäaluetta. Toisaalta kuulimme myös, että HSL mitä ilmeisimmin ajaa hanketta voimakkaasti vedoten joukkoliikenteen tarpeisiin, mutta se jäi epäselväksi, parantaisiko tuo hanke mitenkään Lintuvaaran joukkoliikenneyhteyksiä. Mutta jos Lintulaaksontien jatke rakennetaan Vihdintielle, seuraa siitä käsittääkseni seuraavaa: syntyy uusi Kehä I:stä korvaava väylä lähelle nykyistä Kehä I:stä, ja tämä perusteltavuutta epäilen. Ja liikennemäärät tulevat olemaan todella suuria, koska kyseessä olisi merkittävä oikotie välille Myyrmäki-Leppävaara. Olisi hyvä kuulla, mitä lintuvaaralaiset ajattelevat tästä asiasta ja läpiajoliikenteestä yleensäkin.

Minä olen edustanut meitä kaupungin ympäristölautakunnassa nyt kaksi kautta, toisen varajäsenenä. Perusnäkemykseni on se, että nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Lintuvaaran jäljellä olevista metsäalueista ei saisi menettää enää yhtään. Lintulaaksontien jatke veisi käytännössä viimeisen jäljellä olevan. Tietenkin voidaan ajatella, että me asumme kaupungissa, ja luontoa on jäljellä esim. Nuuksiossa. Mutta silti. Ja kaikkea suunnittelua ei myöskään pidä tehdä pelkästään joukkoliikenteen ehdoilla, vaikka sen toimivuus tietenkin on äärimmäisen tärkeää.

Edelleen verotuksesta

Vielä muutama sana veroista, joita maksamme. Suomessa on yksi Euroopan korkeimmista kokonaisveroasteista, ja minusta se saa kyllä riittää toimivien palvelujen tuottamiseen. Olen seurannut huolella viime päivien puheenjohtajatenttejä YLE:llä, ja ihmettelen, miksi tietyt puolueet haluavat yhä vain kiristää verostusta. Usein nämä veronkiristykset pyritään esittämään hyvin erikoisella tavalla. Esimerkiksi ajatus siitä, että yrittäjät kannattavat verotuksen kiristämistä, koska heidän lapsensa saavat siten paremman koulutuksen. Onkohan tätä kysytty yrittäjiltä itseltään? Tai sitten se, että työn verotusta ei kiristetä, mutta kiinteistöveroa voidaan kiristää. Näin muka työnteon kannattaminen ei heikenny entisestään. Onko asia näin? Minusta ei ole, sillä työllä tehdystä palkastahan ne kiinteistöverot maksetaan, jolloin lopputulos on aivan sama. Teet enemmän töitä, mutta enempää ei jää omaan käyttöön. Minusta tämän on jo aika riittää.

Parempia aikoja odotellessa

Kirjoitan tätä aikana, joka on poikkeuksellinen. Pandemia on tuonut myös suomalaisten arkielämään aivan uudenlaisia haasteita ja epävarmuutta tulevaisuudesta. On todella valitettavaa, että maassamme joudutaan edelleen korkeita tartuntalukuja ja terveydenhuollon resursseja kuluu koronanpotiladen hoitoon jonojen kasvaessa muilla avun tarvitsijoilla.  Onneksi kuitenkin tämänpäiväisten tietojen mukaan vain 11 % suomalaisista harkitsee vakavasti, että jättäisi rokotuksen ottamatta. Tässä on siis mahdollisuudet sille, että paremmat ajat ovat tulossa. 

Kun tartuntatilanne on lopulta saatu hallintaan, huomio keskittyy jälleen kuntien päätöksenteossakin jokapäiväisiin asioihin. Oman kotikunnan talous on pidettävä tasapainossa. Tähän on kyettävä nostamatta kuntalaisten verorasitusta enää yhtään. Espoolaisia huolestuttavat ruuhkamaksujen kaltaiset ”piiloverot”, joita suunnitellaan nostamaan jälleen kerran liikkumisen kustannuksia. Pysäköinti on tehty maksulliseksi suuressa osassa Espoota. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa tieliikenteen kustannuksista jo nyt yli puolet on erilaisia veroja. Kuulostaako hyvältä? Myös kiinteistöveron korottamista nostetaan esille koko ajan, vaikka jo nyt asumisesta joudutaan maksamaan todella paljon. Kiinteistövero nostaa asumisen kustannuksia myös välillisesti esimerkiksi asumistukimenojen kasvuna. Kuulostaako hyvältä? Espoon kunnallisveroprosentti on onneksi pystytty pitämään maltillisena. Tämä on tärkeää siksi, että kotikaupunkimme houkuttelevuutta asuinkuntana ja yritysten kotipaikkana tulee lisätä – nythän suunta vaikuttaa huolestuttavalta.

Lapsille ja nuorille on tarjottava hyvät eväät tulevaisuuteen. Koulu kasvattaa sivistyneitä kansalaisia. Sivistys lähtee varhaiskasvatuksesta ja kouluista. Hyvä koulu lähtee siitä, että niin oppilaiden kuin opettajienkin työolot ovat kunnossa. Espoolaisten opettajien on voitava kokea, että kaupunki on hyvä työnantaja. Se tarkoittaa terveellisiä koulurakennuksia ja sellaisia opetusvälineitä, joita uudet opetussuunnitelmat edellyttävät - sekä koulutusta niiden käyttöön. Unohtamatta sopivan kokoisia opetusryhmiä ja koulujen turvallisuutta. Näissä asioissa ratkaisevia eivät ole valtavat lisämenot tai kauniit otsikot. Myöskään pakko ei ole hyvä motivaattori. Nykyisen hallituksen tekemä oppivelvollisuuden pidennys ja maksuton toinen aste ovat juuri tällaisia ”kauniita otsikoita”. Kyseessä ovat arviolta 129 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Eli yli miljardi euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Näistä rahoista suuri osa tulee menemään hukkaan. Opetusministerimme on useaan kertaan luvannut, että kulut korvataan kunnille täysimääräisesti. Mistäköhän johtuu, että tehtyjen kyselyjen mukaan yli 90% Suomen rehtoreista ei usko tähän lupaukseen? En usko siihen itsekään. Vaikka tämä toteutuisikin lyhyellä tähtäimellä, pidemmässä tarkastelussa kyseessä on perusopetukseen kohdistuva kustannusten leikkaaminen, koska jostakin rahat on otettava. Eli juuri se asia, josta edellinen hallitus pidättäytyi. Siksi Kokoomus on esittänyt, että tukea pitää kohdentaa sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan: syrjäytymisen ehkäisemiseen jo peruskoulussa ja niiden toisen asteen opiskelijoiden tukemiseen, jotka oikeasti sitä tarvitsevat. 

Parempia aikoja siis saadaan odotella monella rintamalla.

Kaipaammeko lisää veroja?

 

Nyt kun eri vaalikoneisiin pääsee tutustumaan, on helppo havaita, että me kokoomuslaiset emme ole innostuneita verotuksen kiristämisestä. Se ei merkitse sitä, että emme haluaisi parantaa yhteiskunnan palveluita tai että kannattaisimme leikkauksia kuntien toimintaan. Asia on juuri päinvastoin. Itse näen niin, että yhteiskunnan voimavarat tulee kohdentaa oikein eikä tuhlata rahaa esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen kaltaisiin lisämenoihin, joiden vaikuttavuudesta ei kyetä esittämään muita kuin hyvin heikosti perusteltuja olettamuksia.

Vasemmistopuolueet, joihin valitettavasti täytyy nykyisin lukea myös Vihreät, edustavat toisentyyppistä linjaa. Vaikka verorasituksemme on jo nyt yksi Euroopan korkeimmista, niin lisää pitäisi kerätä. Minusta tämä linja ei ole kestävä. Korkea ansiotuloverotus, varsinkin keskituloisillakin jo karmea marginaalivero, heikentävät työmotivaatiota. Miksi hakeutua vaativampiin tehtäviin ja tehdä ylitöitä, jos veroihin menee yli puolet lisäansioista? Kunnallisveron korottamisella on samat haitalliset vaikutukset.

Yksi ikävimpiä piirteitä vasemmistolaisessa veropolitiikassa on halu nostaa kiinteistöveroa. Kun se on luonteeltaan tasavero, vaikutta se sitä raskaammin, mitä pienituloisempi veronmaksaja on. Toisaalta se vaikuttaa myös vuokriin ja sitä kautta kierre jatkuu asumistukimenojen kasvuna – nekin ovat jo miljardiluokkaa. Minusta ei myöskään ole oikein, että esimerkiksi lintuvaaralainen eläkeläinen, jopa rintamamies, joka asuu itse rakentamassaan talossa, joutuu ahtaalle korkean kiinteistöveron takia. Uskomattomin idea, johon olen törmännyt facebook-keskusteluissa liittyi juuri tähän. Eräs sivujeni lukija esitti, että valtio voisi lainata kiinteistöveroon kuluvat rahat, jotka myöhemmin perikunta sitten maksaisi perinnöstään. Samassa keskustelussa esiintyi myös ajatus, että kiinteistön oletettua arvonnousua pitäisi verottaa jo ennakolta. Tätäkö todella haluamme – minä en halua.

Emme tarvitse veronkorotuksia kuntaveroon emmekä kiinteistöveroon. Tämä on selkeä kantani. Emmekä myöskään ruuhkamaksujen kaltaisia uusia ”piiloveroja”.