torstai 3. kesäkuuta 2021

Lintuvaaralaisten asioita

 Osallistuin hetki sitten päättyneeseen Leppävaara-seuran asukastilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suur-Leppävaaran alueen kaavoitusta ja kehittämistä. Toin esille joitakin meitä lintuvaaralaisia koskevia asioita, joista uskon monien, ellei useimpien olevan samaa mieltä kanssani. Emme kaipaa alueellemme enää yhtään lisää läpiajoliikennettä. Siksi mielestäni Leppävaaran keskustan suunnittelun laittaminen uuteen valmisteluun oli hyvä päätös, sillä Lintuvaarantien katkaisu Turuntien nykyisen liittymän kohdalta olisi varmasti ohjannut huomattavan määrän lisää läpiajoliikennettä Pikkulinnunreitille (jonka ongelmista täälläkin on aiemmin keskusteltu). Liikenteellä on nimittäin sisäänrakennettu taipumus ohjautua sinne, missä se koetaan sujuvaksi, vaikka ajansäästö olisikin olematon. Samasta syystä kysyin Leppävaaran alueen projektinjohtaja Mika Rantalalta, mikä on tilanne Lintulaaksontien jatkon tilanne. Sehän on suunniteltu varsin massiivisena väylänä Helmipöllönmäestä Vihdintielle.

Tätä Lintulaaksontien suunnittelua meidän on nyt seurattava tarkkaan. Asiassa on kuulemma meneillään luontoarvojen selvitys koskien jäljellä olevaa metsäaluetta. Toisaalta kuulimme myös, että HSL mitä ilmeisimmin ajaa hanketta voimakkaasti vedoten joukkoliikenteen tarpeisiin, mutta se jäi epäselväksi, parantaisiko tuo hanke mitenkään Lintuvaaran joukkoliikenneyhteyksiä. Mutta jos Lintulaaksontien jatke rakennetaan Vihdintielle, seuraa siitä käsittääkseni seuraavaa: syntyy uusi Kehä I:stä korvaava väylä lähelle nykyistä Kehä I:stä, ja tämä perusteltavuutta epäilen. Ja liikennemäärät tulevat olemaan todella suuria, koska kyseessä olisi merkittävä oikotie välille Myyrmäki-Leppävaara. Olisi hyvä kuulla, mitä lintuvaaralaiset ajattelevat tästä asiasta ja läpiajoliikenteestä yleensäkin.

Minä olen edustanut meitä kaupungin ympäristölautakunnassa nyt kaksi kautta, toisen varajäsenenä. Perusnäkemykseni on se, että nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Lintuvaaran jäljellä olevista metsäalueista ei saisi menettää enää yhtään. Lintulaaksontien jatke veisi käytännössä viimeisen jäljellä olevan. Tietenkin voidaan ajatella, että me asumme kaupungissa, ja luontoa on jäljellä esim. Nuuksiossa. Mutta silti. Ja kaikkea suunnittelua ei myöskään pidä tehdä pelkästään joukkoliikenteen ehdoilla, vaikka sen toimivuus tietenkin on äärimmäisen tärkeää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti